Suomalaiset ajattelevat itsensä teknologiakansaksi. Nokia, Supercell, Rovio ja Oura ovat viime vuosikymmenten kansainvälisiä menestystarinoita. Eurooppalaisessa vertailussa Suomi sijoittuu vuodesta toiseen digitaalisen talouden ja yhteiskunnan arvioissa ykköseksi. Myös koko maailman kattavassa vertailussa olemme USA:n kanssa kärkisijoilla. Suomen vahvuuksia muihin verrattuna ovat erityisesti kansalaisten digitaidot sekä julkishallinnon digitaaliset palvelut.
Vahva hyvinvointivaltio ja yhdenvertaisuus on p minimi, muttei riittävä edellytys sille, että pärjäämme. Tulevaisuutemme ratkaisee ennen kaikkea se, miten onnistumme valjastamaan uuden teknologian käyttöömme.
Vaasalaisille tutuimpia aloja, joita teknologia on mullistamassa on energiajärjestelmä. Ensimmäisenä fossiilisten polttoaineiden kuormasta vapautuva valtio vapautuu myös valtavasta kuluerästä.
Opetuksessa reaaliaikainen konetulkkaus ja virtuaalitodellisuus mahdollistavat luokkahuonemaisen osallistumisen minne päin tahansa maailmassa.
Terveydenhuollossa kodin laitteilla tehtävä diagnostiikka ja tekoäly auttavat huomaamaan sairaudet ennen niiden puhkeamista ja suosittelevat yksilöllistä hoitoa.
Teknologia kaiken edellä kuvatun ja paljon muun aikaan saamiseksi on jo hyvin pitkälti olemassa. Kysymys on ennen kaikkea siitä, miten onnistumme sen käyttöönotossa. Kriittisiä asioita ovat:
- Myönteinen suhtautuminen muutoksiin, minkä pohjana ovat kaikille riittävät perustaidot. Teknologian hyödyntämisen mahdollisuudet ja perustaidot on saatava kiinteäksi osaksi opetusta koko koulupolulle.
- Jokaisen aitoa mahdollisuutta hyötyä muutoksesta. Tarvittavien yhteyksien ja laitteiden on oltava jokaiselle turvattu perusoikeus.
- Datan hyödyntämistä oikein. Jokaisella ihmisellä on oltava aito määräysvalta itsestään kerätyn tiedon kaupalliseen käyttöön ja edelleen luovuttamiseen. Julkisen sektorin on kyettävä hyödyntämään myös yksityisten keräämää dataa tehokkaammin päätöksenteon ja yhteiskunnan toiminnan tehostamiseksi.
- Edelläkävijyys. Investoinnit tutkimukseen ja tuotekehitykseen sekä uuden teknologian käyttöönottoon on saatava nykyistä huomattavasti korkeammalle tasolle. Tämä koskee sekä julkisia, että yksityisiä toimijoita.
- Julkisissa hankinnoissa on helpotettava uuden teknologian hyödyntämistä. Tämän aikaansaamiseksi on voitava hankinnassa ilmoittaa tavoiteltu vaikutus ja varsinainen tarve eikä tarkkaan määriteltyä teknologiaa. Uudempi teknologia on voitava ottaa käyttöön myös korkeammasta hinnasta huolimatta, kun parempi kokonaistaloudellisuus voidaan osoittaa.
- Sääntelystä on kautta linjan tehtävä teknologianeutraalia. Ei suosita yhtäkään teknologiaa, vaan otetaan käyttöön sosiaalisesta, ekologisesti ja taloudellisesti parhaat teknologiat ilman lakeihin ja asetuksiin tehtyjä teknologiarajauksia.
- Kuntien on omassa toiminnassaan hyödynnettävä mahdollisimman paljon uutta teknologiaa. Tämä kannustaa myös paikallisia yrityksiä uuden kehittämiseen ja auttaa niitä uusille markkinoille.
- Korkeakoulujen ja toisen asteen oppilaitosten on tehtävä läheistä yhteistyötä yritysten kanssa ja tuettava näitä oman toimintansa kehittämisessä uuden teknologian avulla.
- Julkisen sektorin on oltava myös jakamassa yritysten riskiä uusien teknologioiden kehittämisessä. Esimerkiksi Wärtsilän uusiutuvalla energialla toimiva moottori voidaan ottaa ensin paikallisten energia-alan toimijoiden käyttöön.
- Tekoälystä on kehitettävä jokaisen kansalaisen ulottuvilla oleva tukiäly, joka etsii kysyttäessä tiedon mihin tahansa kysymykseen hyödyntäen verkon julkisia asiakirjoja, julkaistuja tutkimuksia ja vaikka Wikipedian artikkeleita. Ihmisen omiin tietoihin yhdistettynä tukiäly voi suositella viikon ruokalistaa, uutta harrastusta tai vastata vaikeisiinkin päättelyä vaativiin tehtäviin.
Teknologia ei tule korvaamaan inhimillistä kontaktia tai ratkaisemaan kaikkia yhteiskunnallisia ongelmia – todellakaan. Monessa siitä kuitenkin on apua ja se voi parantaa mahdollisuuksiamme keskittyä vaikeampien ongelmien korjaamiseen. Siksi meidän on kyettävä hyödyntämään mahdollisuutemme.
Matias Mäkynen
