Ympäristömme on monien haasteiden edessä. Näistä akuutein on ilmastonmuutos. Tämän kirjoitukseni tarkoitus ei ole mennä eri osa-alueiden sisältöihin vaan osoittaa, että miten kokonaisote puuttuu asioissa, jotka koskevat metsäteollisuutta ja metsätaloutta. Koen että on syntymässä aiheeton negatiivinen asenne metsätaloutta ja -teollisuutta vastaan.
Yhteiskunnallisessa keskustelussa viitataan usein pohjoismaiseen hyvinvointimalliin. Harva kuitenkin muistaa enää että se rakennettiin vahvan perusteollisuuden avulla. Ruotsissa oli metsä- ja konepajateollisuutta ym. ja Suomessa metsä- ja raskasta terästeollisuutta.
Minusta tuntuu, että tämä hyvinvointimalli ei toimi palveluihin perustuvassa yhteiskunnassa. Metsäteollisuus on edelleen keskeinen osa suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa ja vihreää siirtymää. Siksi metsätalouden ja -teollisuuden maineen hiipuminen on vakava asia.
Tämä hiipuminen on valitettavasti käynnissä myös Brysselin prosesseissa. Euroopan Metsäinstituutti on laskenut, että on käynnissä tai on suunnitteluvaiheessa 52 aloitetta, jotka vaikuttavat metsäsektoriin viimeisen viisivuotisjakson aikana. Tämän lisäksi on ollut 21 vapaaehtoista aloitetta. Ne koskevat metsästrategiaa, ilmastostrategiaa, luonnon monimuotoisuutta, ilmastonmuutoksen rahoitusta, uusiutuvaa energiaa, taksonomiaa, muutamia mainitakseni.Huoleni on, että näissä asioissa ei tunnuta kommunikoitavan keskenään. Näin kokonaisnäkemys metsäkysymyksiin vaikuttavista prosesseista puuttuu. Lisäksi taloudelliset näkökohdat eivät tule eri aloitteissa esiin. Meidän tulisi nyt pitää huoli, että tuleva metsästrategia ottaa huomioon pohjoismaisen metsärakenteen niin, etteivät etelä- tai kaakkoiseurooppalaiset tahot pääse dominoimaan.
Olen kaivannut metsäteollisuuden osallistumista yhteiskunnalliseen keskusteluun. Tämä koskee ennenkaikkea yritysten johtoa. Metsätalouden ja metsäteollisuuden organisaatiot tekevät erittäin arvokasta työtä. Mutta niiden haaste on tavoitella asenteita.
Päähaaste on ilmaston lämpeneminen, josta teollisuus haluaa keskustella kokonaiskäsitteenä. Komission tulee nostaa ilmastonmuutos muiden prioriteettien yläpuolelle. Sen tulee varmistaa että eri aloitteet kommunikoivat ja koordinoivat toistensa kanssa.
Ruotsin ja Suomen pääministerit kirjoittivat lokakuun alussa kirjeen puheenjohtaja Ursula von der Leyenille. Se käsitteli metsään liittyvien kysymysten tilaa Unionissa. Kirjeessä todetaan, että metsämme, niiden käyttö ja metsän arvoketjut ovat paineessa energiaa, ilmastoa ja ympäristöä koskevan EU-lainsäädännön nopeissa muutoksissa. Pääministerit ehdottavat, että nyt on otettava aikalisä, ”take some time”, toteutukseen sen arvioimiseksi, mitä kaiken kattavia vaikutuksia näillä aloitteilla on metsään. Kirje päättyy kutsuun Ursula von der Leyenille tutustua Ruotsissa tai Suomessa metsätalouden merkitykseen meidän maissamme. Oli kiitettävää, että pääministerit tarttuivat kynään.
Nyt metsätalouden ja teollisuuden yritysjohtajien on näkyvästi aktivoiduttava kirjeen jatkotoimenpiteenä, tavoitteena vaikuttaa myös elinkeinoon kohdistuviin asenteisiin.
Tiedämme, että 90 % ilmaston lämpenemisestä perustuu fossiilisten materiaalien käyttämiseen. Metsällä on tärrkeä rooli torjua tämä kehitys.Fossiilisten materiaalien korvaamisessa on metsäteollisuudella tärkeä rooli yhdessä suuryrityksissä, yliopistoissa, tutkimuslaitoksissa ja start-upeissa tehtävän tutkimuspanostuksen kanssa.
Metsäteollisuudella on tärkeä rooli vaikuttaa ilmastokehitykseen. Sen päätuotteet tulevat tulevaisuudessakin olemaan sahatavaraa, selluloosaa, paperia, kartonkia ja energiaa. Näillä kaikilla on rooli hiilen kiertokulussa. Nykyaikainen selluloosatehdas tuottaa selluloosan lisäksi m.m. vihreää sähköä, vihreää hiilidioksidia ja ligniiniä. Näistä valmistetaan esim. bioetanolia ja muovia korvaavia ligniiniperusteisia materiaaleja. Suomi on pitkällä näiden alueiden tutkimuksessa ja kehityksessä. Metsä ja metsästrategia tarjoaa tässä kehityksessä suuria mahdollisuuksia.
Lopuksi, asenteilla on suuri vaikutus metsäpolitiikkaan. Siksi on Suomen metsätellisuuden intressissä myöskin asenteiden kautta vaikuttaa tosiasioihin perustuvaan metsätalouden ja -teollisuuden ymmärrykseen.
Martin Granholm
eläköitynyt varatoimitusjohtaja
UPM-Kymmene Oyj
