Suomi on ottamassa isoja askelia eteenpäin. Johtamani tutkimus- ja tuotekehitystyöryhmä saavutti historiallisen yhteisymmärryksen, jonka myötä tulevina vuosina Suomen rahoitus tutkimukseen ja tuotekehitykseen nostetaan 4 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Tulos vaati paljon työtä ja vääntämistä, mutta lopputulokseen on oltu laajasti tyytyväisiä. Satsauksella Suomi saadaan jälleen kehittymään ja julkinen talous tasapainoon.
Seuraavia askelia ollaan jo ottamassa. Jotta tavoitteet saavutetaan, on raha käytettävä fiksusti. On löydettävä tavat, jotka varmistavat osaajien saatavuuden sekä vahvistavat yritysten ja julkisten toimijoiden yhteistyötä ja kykyä ottaa käyttöön uutta tietoa ja teknologiaa. Kiinnostavin uuden yhteistyön malli on Vaasassa.
Energy Sampo -yhteenliittymässä yritykset, korkeakoulut ja julkiset toimijat ovat luomassa uutta toimintaa, jossa energiateknologiateollisuuden uusia innovaatioita rahoitetaan yhdessä ja otetaan käyttöön. Uusilla teknologioilla voidaan laskea energian hintaa, pienentää päästöjä ja luoda työpaikkoja tutkimukseen ja tuotantoon. Yhteistyön avulla kehitetään kokonaisia energiajärjestelmiä, joihin yksi toimija ei mitenkään pystyisi. Ratkaisut voivat koskea esimerkiksi energian varastointia, hiilidioksidin talteenottoa ja käyttämistä raaka-aineena tai uusien materiaalien kehittämistä jätteistä.
Olemme työskennelleet Energy Sampon eteen jo pitkään tapaamalla ministereitä, johtavia virkamiehiä ja elinkeinoelämän johtajia. Tärkeä askel työssä oli elokuussa, kun Suomen korkein virkamies Juha Majanen saapui kutsustani Wasa Future Festivaliin keskustelemaan asiasta.
Ajamani valtion satsaukset tutkimukseen ja tuotekehitykseen tukevat myös Vaasan seudun tavoitteita. Nyt ajamme valtion suursatsausta Energy Sampoon, joka olisi jatkoa viime syksynä saadulle 14 miljoonan tuelle Vaasan Sähkön, Wärtsilän ja EPV:n vetyratkaisuun. Toteutuessaan Energy Sampo olisi koko maata koskeva, mutta Vaasan seudulla toimivien maailman johtavien yritysten mahdollisuudet pärjätä rahoituskilpailuissa olisivat vahvat.
Samalla Vaasassa kannattaa entisestään tiivistää yhteistyötä. Kaupungin, maakunnan, Vaasan yliopiston ja ammattikorkeakoulun, hyvinvointialueen ja muiden toimijoiden kannattaisi nopeasti tiivistää yhteistyötään ja tehdä sopimus siitä, miten lisäämme alueellisesti rahoitusta tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Yritykset ovat tutkimuksessa ja tuotekehityksessä alueella jo vahvoja, mutta julkiset toimijat jäävät jälkeen.
Vaasan seudun omassa kehityssopimuksessa tulee sopia esimerkiksi, miten varmistetaan nouseva rahoitus tutkimukseen ja kehitykseen, varmistetaan osaavan työvoiman saanti ja se, että nuoret koulutetaan oikeille aloille. Yhteisen näkemyksen avulla pystyisimme vahvistamaan mahdollisuuksiamme niin valtion kuin EU-rahoituksen saamiseen alueelle. Tämä taas lisäisi entisestään alueemme houkuttelevuutta uusille yksityisille investoinneille ja sen myötä uusien työpaikkojen synnylle. Yhteistyön energiapääkaupunkina voimme olla myös tutkimuksen ja kehityksen pääkaupunki Pohjolassa.
Matias Mäkynen
