Vain korkeatasoinen ja laaja TKI – osaaminen voi taata Suomen tulevan kasvun ja kansantalouden tasapainon. Suomen on suunnattava kohti kunnianhimoisia TKI-tavoitteitaan pysyäkseen mukana kiihtyvässä ja kovassa globaalin kansainvälisen kilpailukyvyn kisassa. Aivan oleellista on mahdollisimman korkeatasoinen tutkimusosaaminen vientiyritysten kilpailukyvyn jatkuvan kehittymisen tukena. Vain huipputason osaaminen ”myy” kansainvälisillä markkinoilla. Siten vain laaja kansainvälinen huippuosaaminen voi taata vientiyritysten pysymisen ja kehittymisen Suomessa. Viennin rooli yhteiskunnan rahoittamisessa on aivan oleellinen, sillä vain vienti tuo käytännössä lisää pääomaa Suomen kansantalouteen. Tätä pääomaa tarvitaan kipeästi pienen, mutta kovin velkaisen hyvinvointiyhteiskunnan tasapainon ja kovan kustannustason hoitamiseksi. Siten ainoa mahdollisuus parempaan tulevaisuuteen on pystyä kehittymään kansainvälisessä taloudessa ja kilpailukyvyssä paljon aikaisempaa nopeammin. Yli 16 vuoteen tuottavuus Suomessa ei ole kasvanut. Tuottavuuden kasvu on pysähtynyt kansantalouden kiertäessä kehää laajan julkisen sektorin kustannusten kiihtyvän kasvun myötä. Samaan aikaan osaamistaso maassamme on laskenut merkittävästi. Korkeakoulutettujen määrässä olemme rinnastettuja maihin, joita olemme aikaisemmin tottuneet ajattelemaan alueina, joita suomalaiset ovat velvoitettuja kehittämään osaamisellaan ja laadukkaalla demokratiallaan.
Suomessa on nyt panostettava TKI – osaamisen laajaan kehittämiseen erityisesti hakien tehokasta ja aukotonta toimintaa yritysten ja yliopistojen yhteiseen toimintaan. Yliopistot ja korkeakoulut voivat parhaimmillaan tehdä tehokasta ja lisäarvoa tuottavaa TKI – toimintaa suoraan yrityksille ja yritysten kanssa. Tähän toimintaan TKI – toimien ja rahoitusvälineiden kohdentaminen mahdollisimman kattavasti on kansantalouden kasvun kannalta olennaisen tärkeää. Onkin tärkeää, että eri instrumentteja tutkimusrahoituksessa, tutkimusedellytyksissä (infrastruktuurit) ja tohtorikoulutusta kohdennetaan erityisesti niille aloille, joissa on yritysten TKI -investointien terävin kärki, jotka vahvistavat Suomen yritysten ja viennin kilpailukykyä, ja joilla vihreää siirtymää rakennetaan. Näitä ovat erityisesti kestävän kasvun ja osaamisen huoltovarmuuden kannalta tärkeät alat kuten energia-ala.
Pohjanmaan alue ja Vaasan seudun energia-alan ekosysteemi on kansallisesti ja kansainvälisesti merkittävä koko Suomen kilpailukyvyn kannalta. Energia-ala toimii Suomen viennin kasvun promoottorina ja siten Vaasan energia-alan ekosysteemin kiihdyttäminen on yksi koko Suomen kilpailukyvyn ja tehokkuuden lupaavimpia moottoreita. Vaasan yliopisto toimii tämän ekosysteemin tutkimus- ja innovaatiotoiminnan katalysaattorina yhdessä yritysten kanssa monialaisen ja -tahoisen tutkimusosaamisen kärjessä. Vaasan yliopiston strategian kirkkain ydin on olla nimenomaisesti yliopisto, joka tähtää kansainvälisen huipputason tutkimukseen toteuttaen missiotaan yritysten kanssa yhdessä tehtävästä tutkimuksesta vahvistaen yhteiskuntaa energia-alan ja energiatransition osaamisella yhdistettynä kestävään liiketalouteen taaten resilientin yhteiskunnan. Vaasan Yliopiston tavoitteena on myös pystyä laajentamaan tutkimus- ja koulutus sektoria Vaasassa rakentaen vuoden 2025 aikana laajemman korkeakoulukonsernin yhdessä Vaasan ammattikorkeakoulun kanssa. Konsernin tavoitteena on kasvattaa sekä korkeakoulutettujen määrää että tutkimusvolyymia alueella tulevina vuosina merkittävästi. Siten omalta osaltaan taaten Suomen merkittävimmän vientiklusterin kehittymistä koko Suomen kilpailukykyä kehittäen.
by Minna Martikainen, rehtori Vaasan yliopisto, 14.1.2025
