Vaasan seudun pöllöt saavat erinomaisia uusia koteja, kun Wasalandian kierrätetyistä vesivanereista rakennetaan niille säänkestäviä pönttöjä.
Pöllöille yli 30 vuotta pönttöjä rakentanut Ville Väisänen muutti kolmisen vuotta sitten Vaasaan. Hän havaitsi, että pöllöjen tarvitsemat pesäkolot olivat harvassa, koska metsiä on kaadettu alueella runsaasti.
Väisänen päätti korjata asian.
Teatterin lattia hyödyksi
”Olimme ajaneet muutaman kerran Wasalandian purkutyömaan ohi, kun vaimoni kehotti minua soittamaan ja kysymään pönttömateriaalia”, Väisänen kertoo.
Soitto kosketti purkutyötä tekevän Sparal Oy:n toimitusjohtaja Mikael Sparfia.
”Koin Villen asian heti tärkeäksi ja päätin, että annamme levyt hänelle. Toivon kovasti, että pöntöt parantavat pöllökannan kehitystä Vaasan seudulla”, Sparf sanoo.
Väisänen tuli työmaalle ja totesi, että tarjolla oli säänkestävää vesivaneria. Levyt olivat palvelleet teatterin lattiana.
Varpuspöllö on vaatelias
”Helmipöllön pönttöjä tulee todennäköisesti eniten. Sundomin lahdelle teemme lehtopöllön pönttöjä, koska muun muassa siellä ne usein ääntelevät. Kauemmaksi kaupungista teemme viirupöllön pöntöt”, Väisänen kertoo.
Varpuspöllö haluaa, että pöntön suuaukko on 46 milliä halkaisijalta ja suuaukon paksuus on vähintään seitsemän senttiä. Tavalliset yksinkertaiset lautapöntöt eivät sille kelpaa, vaan suuaukon ympärillä pitää olla vähintään toinenkin pintalauta.
Varpuspöllö vaatii myös, että reviirillä on kaksi pönttöä. Toinen pönttö on saalisvarasto, johon koiraspöllö kerää ruokaa.
Väisänen on kuljettanut purkutyömaalta viisi peräkärryllistä levyjä ja lisää on vielä luvassa. Levyjä on kaikkiaan pari sataa neliötä. Viirupöllön pönttöihin levyä kuluu noin neliömetri ja pienimpiin varpuspöllön pönttöihin hädin tuskin puoli neliötä.
Toista sataa uutta kotia
Väisänen aloitti pönttöjen rakentamisen keväällä 2023 ja jatkaa sitä koko kesän. Pöntöt ovat maastossa valmiina kevät-talven 2024 pesinnöille. Vaasan ympäristön pöllökanta tunnetaan melko hyvin, joten pöntön voidaan sijoittaa otollisille pesimäalueille.
Kokemuksen mukaan noin viidesosaan pönttöistä tulee vuosittain pesintä. Kun pönttöjä valmistuu toista sataa, saa yli 20 pöllöperhettä kodin Wasalandian vesivanerista tehdyistä pöntöistä.
”Tämä on minulle, pöllöille ja koko luonnolle iso asia. Luonto kiittää Mikael Sparfia, että saimme vesivanerit ilman korvausta Wasalandian purkutyömaalta”, Väisänen sanoo.
Wasalandian materiaalit hyödyksi
Yli 20 vuotta vaativia purku-urakoita tehnyt Sparal Oy:n toimitusjohtaja Mikael Sparf on nähnyt purkualan ison muutoksen. Purettavien kohteiden materiaaleista menee vain muutama prosentti kaatopaikalle, kun ennen ei hyötykäytetty juuri mitään.
”Wasalandiasta saamme kierrätykseen kokonaisia rakenneosia kuten ison kaarisillan, isoja ja harvinaisia kasveja sekä porrasrakenteita, aitaelementtejä ja liimapuurakenteita. Puutavaraa tulee kiertoon noin 500 tonnia puuta, betonia 2000–3000 tonnia ja satoja tonneja metalleja.”
Purkutöiden keskeltä pelastettiin myös kulttuurihistoriaa kuten kymmenkunta Wasa Graffiitilandian teosta uuteen paikkaan. Sparalin työntekijät irrottivat graffitit veloituksetta keskellä purkutyötä.
