Elämää avaruudessa?

 

Alkaa näyttämään siltä että klassinen kysymys siitä onko elämää myös maapallon ulkopuolella tulee yhä jännittävämmäksi.  Nyt etsitään ja on löytymässä planeettoja muiden tähtien ympärillä jotka periaatteessa voisivat olla elinkelvollisia.

Nyt on myös analysoitu Pluton – ulkoisin pienplaneetta meidän omassa aurinkokunnassa – pintaa siitä datasta joka on saatu ohilentäneestä New Horizon tutkimussatelliitista. Data on lisännyt todennäköisyydet että muuten hyvin kylmä Pluton pinta sittenkin on aktiivinen mm sen takia että lämpöä on kuoren alla. Tämä lämpö on todennäköisesti syypää siihen että Plutolla on myös ”ilmakehä” jossa syntyy ”sadetta”  joka näkyy mm punertavana laskeumana. Lisäksi on kuvista löytynyt purkauskohtia kuten maapallolla tulivuoret. Jännittävintä on se että kemialliset yhdisteet ovat sellaisia että rakennuspalikat Plutollakin on jonkinlaisen elämän syntymiselle. Raakaaineet siis ovat löytyneet vaikkakin ei tietenkään vielä elämä itse.

Tähän voidaan nyt lisätä että NASA:n tutkijat ovat löytäneet Saturnuksen Titan nimisen kuun ilmakehästä yllättävä molekyyli C3H2 (cyclopropenylidene). Tämä molekyyli on samankaltainen kuin ne jotka ovat osia maapallolla esiintyvän elämän DNA ja RNA rakennuspalikoissa nukleotideissä ( tarkemmin nukleotidien rakennuspalikkana toimiva nucleobases).

Maapallolla tunnetun elämän rakennusaineita alkaa nyt löytymään siellä sun täällä avaruudessa.

 

Brasilien tar massivt i bruk QR koder

 

I Europa sker alltjämt betalningar med kort via on-line eller cash. Kina var först ute med att utnyttja mobiltelefonens kamera till att använda optiska 2D koder för att automatisera betalningar och Kinas centralbank backar upp digitaliseringen med att införa en helt digitaliserad Yuan. Nu har (förutom SydKorea, Indien och Singapore) även Brasilien beslutat att massivt ta i bruk optiska koder för transaktioner.

Genom koderna kan betalningar förenklas för konsumenterna men också kostnaderna för transaktionerna blir avsevärt förmånligare. Hela samhället vinner på det. Dessutom kommer koderna att ersätta cash betalningar och via det också stävja den svarta marknaden.

Optiska lösningar blir allt vanligare även inom elektroniken som ersätts med photonik och optoelektronik, hälsovården och IoT.

Tokamak fusionsenergi alltjämt aktuellt

 

Snart startar ITER dvs den Europeiska storsatsningen på fusionsenergi – The Holy Grail of Energy. Med Tokamak principen (skapades i Sovjetunionen) kan oändliga mängder energi skapas utan några ohållbara miljöeffekter. Ett gram materia kan åstadkomma lika mycket energi som i en atombomb av Hiroshima klassen. Fusion är inte detsamma som nuvarande atomkraftverk, som bygger på fission dvs klyvning.

Nu har MIT Plasma and Fusion Center publicerat en väsentlig framgång  för att lösa det främsta teknologiska problemet med Tokamak: en magnet som kan hålla plasmat i schack och inte röra i konstruktionen.  För att få tillräckligt starka magneter måste man vanligtvis kyla ner metallmaterialet till supraledande nivåer. Nu har forskarna på MIT lyckats ta fram en supraledande ”tejp” som skulle kunna avsevärt förbättra möjligheterna att i praktiken få en stabil process till stånd. Hur som helst kan vi inom några år räkna med att inte räkna ut fusionsenergin trots all satsning på övrig renewable energy.