SPUTNIK V JA PUTIN
Hyvää mainetta maailman markkinoilla saanut Sputnik V on syntynyt osana uutta kansallista R&D ohjelmaa Venäjällä , jota Putin käynnisti ja johon lisättiin paukut 2018. Se on jatkumo sille että Putinin valtaantulon aikana Venäjän valtion velka on tervehtynyt. BKT:hen suhteutettuna se oli lähes 100% kun se nyt on enää vain 15%. Venäjä on nyt velattomimpia valtioita maailmassa. Lisäksi kiinteät pääoma investoinnit vuonna 2000, kun Putin sai ohjakset käteen, oli vain Suomen luokkaa – nyt ne ovat kymmenkertaiset. Putinin tiedesatsaus tarkoittaa että maassa luodaan 900 uutta laboratoriota 2024 mennessä joista 15 pitää olla maailman johtavia tutkimuskeskuksia matematiikan, robotiikan, geeniteknologian ja materiaalitekniikan aloilla. Putin kuului niihin valtionpäämiehiin joka ensimmäisenä julisti että ne valtiot jotka hallitsevat tekoälyn tulevat olemaan tulevaisuuden johdossa. Sen takia nyt Venäjän ohjelmiin kuuluu iso satsaus kvanttilaskennan käytännöllisten toteutusten osalta. Tähän on varattu lähes 1 miljardi euroa.
Toinen esimerkki Venäjän satsauksista on MC-11 lentokone joka haastaa taloudellisuudessa uutta Boeing Max konetyyppiä – ja myös Airbus vastaavaa konetta. MC-11 koneen moottorit ovat Venäjällä valmistetut ja saivat juuri hyväksynnän myös ympäristövaatimusten osalta Euroopassa.
Venäjä on palaamassa tieteen osalta suurvallaksi 1990 luvun katastrofin jälkeen. Tietäen Venäjän byrokratian ja korruption polku tulee olemaan kaikkea muuta kuin suora ja vwarmaan yllätyksiä täynnä.
SAKSA JA RANSKA MUKAAN KVANTTIHYPEEN
Sekä Saksa että Ranska ovat nyt lähtemässä vakavasti mukaan kehittämään kvanttilaskentaa. Kiina on tällä hetkellä ”global leader” mutta USA on hyvissä asemissa myös. Ranskan hallitus on ilmoittanut 1,8 miljardin eur strategiasta viidessä vuodessa. Tällä Ranska asettuisi Kiinan ja USA:n jälkeen kolmanneksi suurimmaksi rahoittajaksi maailmassa
Saksa on valmistelemassa 2 miljardin eur suunnitelmansa 7 vuodeksi.
KIINASTA JO KVANTTITIETOKONE KOULUIHIN
Vielä on hakusessa mitkä kaikki käytännön asiat kvanttitietokone aidosti tulee ratkoamaan. Tiedossa on että ne toimivat ja että mahdollisuudet ovat valtavat nykytietokoneisiin verrattuna. ”normaalihinta” on noin 10 miljoonan eur tasolla.
Tietenkin Kiina tässä asiassa myös ohittaa muun maailman. SpinQ aikoo toimittaa markkinoille tämän vuoden lopussa 2 quibitin laite jonka hinta on 5000 eur. Se on tarkoitettu koulukäyttöön niin että nuoret voisivat nyt jo alkaa tutustumaan kvanttilaskennan maailmoihin ja käytännön ratkaisuihin. Laite toimii uudella tekniikalla. Vahva magneettikenttä pitää valitut molekyylit asemissa ja radioaaltopulsseilla voidaan manipuloida atomien spinit. Tätä metodia on aikaisemminkin käytetty mm kun kuvannetaan ihmisen kehoa. Radikaali ratkaisu SpinQ koneessa on se että käyttävät magneettikentän tuottamiseksi pysyviä magneetteja.
SpinQ koneen ohjausta varten käytetään tavallista tietokonetta johon ladataan tätä toimintoa varten oma ohjelma.
TIEDETTÄ YLI RAJOJEN (VIELÄ)
Venäjän nousu takaisin uudeksi tieteen supervallaksi tietää myös kansainvälistä kismaa. Neuvostoliiton aikana kehitetyt Tokamak (Holy Grail of Energy) ratkaisut, pysyvä tieteellinen tutkimusasema avaruudessa (MIR) , matemaattiset mallinnukset Deep Learning neuroonihierarkkia tekoälyssä, puolijohteiden (tietojenkäsittelyn materiaalitieto) uudet hyperratkaisut (Alferov nobelisti) fysiikassa, laserit ja suprajohtavuusteoriat jne eivät johtaneet kaupallisiin sovellutuksiin. Neuvostoliitto oli kehno kaupallistamisessa. Nyt niistä tehdään maailmaa mullistavia kaupallisia sovelluksia ”lännessä” ja mm. Israelissa.
Edelleen Venäjä on mukana kansainvälisissä suuren luokan tutkimusyhteistyössä:
1. kansainvälinen avarauustutkimusasema (MIR pohjalta kehitetty)
2. Euroopan hiukkasfysiikan laboratorio CERN
3. Kansainvälinen Tokamak reaktorihanke ITER Ranskassa
4. Saksassa Euroopan X-ray Free-Electron Laser Hampurissa ja Antiproton-Ion (FAIR) tutkimusyksikkä Darmstadtissa.
Saksassa on tällä hetkellä 300 tutkimushanketta yhdessä Venäjän kanssa. Yksi niistä on 300 tiedemiesten työtä käsittävä Arctic Research Mission. Jo 2010 Putin lanseerasi ohjelman jonka puitteissa 272 tiedemiestä 31 maasta sai suuret apurahat tehdä tutkimustyötä Venäjällä yhdessä venäläisten tiedemiesten kanssa. Yksi heistä , Gerry Melino, totesi että opiskelijat olivat erinomaisia mutta paikallinen byrokratia mahdoton ymmärtää ulkopuoliselle.
Uusia raikkaita yrityksiä edelleen syntyy. 2022 on tarkoitus avata kansainvälisille tutkijoille Venäjän kokonaan rakentama ”Snowflake” asema Yamalin niemimaalla. Lähes luksuksenomainen tutkimusasema jossa globaali ilmasto on fokuksessa – juuri Arctic näkövinkkelistä. Venäjän edustaja Anna Romanovskaya kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa toteaa että Venäjän öljylobbyn näkemykset saavat vähemmän ja vähemmän ymmärrystä Venäjälläkin.
