Laitteet lukevat ajatuksesi jo nyt!
Jo 2019 Rafael Yeste onnistuneesti osasi säätää hiiren aivot ja kontrolloida käyttäytymistä implanttien avulla. Ja silloin on vähän esteitä tehdä samoin ihmisille. Neuroteknologialla, jossa laitteet suoraana keskustelevat aivojemme neuroonien kanssa, voidaan hoitaa vaikeita sairauksia kuten Alzheimer, Parkinson ja puheterapiaa.
Mikäli teknologiaa ei säädellä ja valtiot eivät rajaa se voi johtaa pahoihin yritysten ja valtioiden ylilyönteihin ja herkän ihmismielen väärinkäyttöön. Sen takia nyt yhä kasvava joukko neurologeja, lakimiehiä ja ihmisoikeusaktivisteja haluavat suojata se viimeinen yksityisyyttä palveleva alue – aivomme.
Tämä joukko pyrkii etsimään ratkaisuja jossa kansalaisille taataan oikeus omaan ajatukseen, samalla kun taataan oikeus myös aivojen hoitoon tarvittaessa. Ennen kaikkea armeija on kiinnostunut teknologian mahdollisuuksista.
Kiina ja USA johtavat nyt neurotieteiden kehittämisessä. Esimerkiksi muistojen muuttaminen on toiminto jota jo hallitaan. Ja yksityiset firmat ovat myös apajilla. Facebook ja Elon Muskin neuralink kehittävät suoria ohjaustekniikoita.
Markkinoille on tullut kuluttaja laitteita. Kernel USA:sta on kehittänyt panta joka tallentaa aivojen toimintaa reaaliajassa. Facebook on luonut ryhmän joka kehittää laitteita jotka keskustelevat/ kommunikoivat aivojen kanssa ilman puhetta tai käsien ohjausta. Nauralink kehittää implantteja: Apina pelasi pelin chipimplantin avulla ja ohjauksella.
Aivoskannaus voidaan hyödyntää esimerkiksi siihen että voidaan ennakoida rikoksen uusintaa. Tai onko tulossa laiska vaiko aktiivinen olo tai tunnetiloja.
Kaikenkaikkiaan voidaan siis kohta uudellenvirittää ihmistä monella tavalla.
Kuitenkin ei osata vielä suoraan lukea ajatuksia. Tekoälyn avulla sekin voi olla kohta mahdollista. Tekoäly osaa melkein rajattomasti yhdistää dataa aivojen de facto hyvin kompleksisista toiminnoista ja päätyä oikein sen tulkinnasta.
Missä on mieleni?
Kaikenkaikkiaan neuroteknologian kehitys on viemässä pisteeseen jossa täytyy luoda juridiset rajat näissä asioissa. Chile on kehittämässä ihmisen neurooikeutta ihan samalla tavalla kuin ihmisellä on oikeus puheeseen tai sosiaalisia ja taloudellisia oikeuksia.
Espanja on jo hyväksynyt lain kansalaisten digioikeuksista eli Charter of Digital Rights”.
OECD on antanut suosituksia neuroteknologian suhteen ja puhuu tiedostamisen vapaudesta eli Cognitive Liberty.
Ongelmana tulee olemaan kuitenkin enemmän nykylainsäädäntö joka kaikilta osain on kirjoitettu ikään kuin neuroteknologiaa olisi olemassakaan…
