Hyperresistenta bakterier
Nya spännande biologiska upptäckter från de ”livlösa” isarna vid Antarktis: bakterier som är resistenta mot både antibiotika och desinfektion.
Det är antagligen de extrema förhållandena som via det naturliga urvalet skapat dessa bakterier som ett sätt att överleva under extrema förhållanden. Precis som med virus kan den här egenskapen överföras till andra sjukdomsframkallande bakterier och därmed få allvarliga följder för jordens befolkning.
Orsak till oro finns. Det är nämligen så att just på Antarktiska halvön smälter isarna snabbare än i snitt. Då uppstår barmark där spridningen av egenskapen till andra bakterier kan ske.
Det är klart att mänskligheten hyfsat bra vet hur man – om vi vill – kan förhindra en alltför stor mängd växthusgaser i luften. Kunskapen om virus, bakterier och kemikalier har däremot alltjämt så stora luckor och brister att epidemier och utmaningar mot mänskligheten från det hållet är oroväckande stora. Vi vet inte hur vi skall åtgärda och klara av dom problemen.
Minikokoinen sähköä tuottava polttokenno
Terveydenhuollossa ja kehon toimintojen seurannassa sekä ohjauksessa on käytössä paljon sensoreita ja minilaitteita. Ne tarvitsevat vaikkakin vähän mutta kuitenkin sähköä pidemmässä käytössä. MIT USA:ssa yhdessä Munchenin Teknisen Yliopiston kanssa ovat onnistuneet kehittämään sähköä tuottavan minipolttokennon joka voisi tuottaa veren sokerista /glukoosista) tarvittavan sähkön jatkuvaan käyttöön.
Polttokenno on kooltaan äärimmäisen pieni , noin tuhannesosa millimetristä paksu ja noin sadasosa millimetriä leveä. Sen sähköntuottokyky per pintaala ylittää huomattavasti kilpailevia vaihtoehtoja.
Koska tämä polttokenno lisäksi kestää kuumuutta sitä voidaan esimerkiksi sterilisoida yhdessä implantin kanssa ennen siirtoa kehoon. Kenno voisi esimerkiksi olla filmimäinen ja tuottaa tarvittavan sähkön. Koska sähköntuotanto on niin tehokas sillä ei olisi käytännössä mitään merkitystä kehon sokeriarvoille. Glukoosia löytyy kehon kaikissa osissa.
Lisäksi keramiikka josta kenno valmistetaan on myrkytön.
Uusi geenitekniikka soveltuu myös viljelykasveille
Se että eri kasvislajikkeista siirretään ja vaihdetaan geeniperimää toisiin kasveihin on aiheuttanut keskustelua . Pelätään että luodaan samalla hallitsemattomia ja tuntemattomia seurauksia ja ominaisuuksia halutun lisäksi. Suuret kiistat tässä asiassa on asiantuntijoiden, politikoiden ja maanviljelijöiden kesken koko maailmassa. Joopa lainsäädäntö on erilainen eri maissa . Kauppapolitiikassa väännetään geenimodifioitujen satojen oikeudesta olla markkinoilla.
Nyt on tiede lunomassa uusi teknologia joka ainakin huomattavasti vähentää pelkoja suurista hallitsemattomista seurausvaikutuksista. Ns CRISPR tekniikka on käytössä nykyään laajasti tutkimustyössä. Sen etu on se että voi tarkasti muuttaa geeni geeniltä solun ominaisuuksia.
Täten voisi avautua turvallinen tai ainakin hyvin paljon turvallisempi tapa edistää hedelmien, kasvien ja ruokatuotteiden esimerkiksi vitamiinipitoisuuksia, tuottoa , sairausestoja ym.
