Geologian tutkimuskeskus jatkaa Kurikan alueella pohjavesitutkimuksia yhteistyössä Vaasan Veden, Kurikan Vesihuolto Oy:n ja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen kanssa. Tutkimusten kunnianhimoisena tavoitteena on löytää Kurikan alueelta riittävästi pohjavettä turvaamaan 150 000 ihmisen ja runsaan elintarviketeollisuuden vedentarpeet Vaasan ja Kurikan alueilla.
Pohjavesitutkimukset ovat (GTK:n osalta) alkaneet kymmenisen vuotta sitten 2010 Kurikan vesi-ihmeen uudelleen löytymisen jälkeen (kuva esitelmässä: palanen vanhaa lehtiartikkelia). Tuolloin kairauksissa törmättiin syvällä kallioperän laaksossa sijaitseviin saven alaisiin moreenikerrosten erottamiin varsin paksuihin hiekka ja sorakerroksiin, josta paineellinen pohjavesi purkautui maanpinnalle muodostaen arteesisen lähteen (kuva esitelmässä). Laajojen hyvin vettä johtavien kerrostumien esiintyminen herätti ajatuksia Kurikan alueen mahdollisuuksista laajempaankin vedenottoon ja siten myös Vaasan kaupunki kiinnostui Kurikan mahdollisesta syväpohjavesipotentiaalista. Kurikassa maaperä on poikkeuksellisen paksu sekä rakenteeltaan monimutkainen ja alueen rikkonainen kallioperä lisää omalta osaltaan pohjavesimuodostuman merkitystä. Pohjavesiä muodostuu ja kerääntyy laajoilta yläviltä alueilta alas peitteisen laaksoon. Alueen raikkaat ja laadultaan moitteettomat maaperän syvät pohjavedet ovat hyvässä suojassa paksujen savi-silttikerrostumien alla (laaditaan uusi kuva aiheesta tätä tarkoitusta varten, jossa pala 3D mallia).
GTK:n inspiraation kohteena Kurikassa on ollut ainutlaatuisen, Suomessa tässä mitassa aikaisemmin tuntemattoman pohjavesiesiintymätyypin geologinen ja hydrogeologinen tutkimus mallinnuksineen. Kurikassa on ajettu sisään uusia tutkimusmenetelmiä työvuoroineen, jotta esiintymää on ylipäätään voitu tutkia tarvittavalle tasolle. Työn edetessä mm. maaperätutkimuksen / mallinnuksen konseptia on muutettu vastaamaan ulottuvuuksiltaan tällä hetkellä Suomen laajimman pohjavesiesiintymän tarpeita. Rima on asetettu todella korkealle tieteellisiä tutkimusperiaatteita sovellutettaessa käytännön tutkimuksiin ja toisin päin. Tutkimuksia on raportoitu sekä käytännöllisiin, että tieteellisiin tarkoituksiin. Tällä hetkellä projektin merkittävimpänä tuloksena kirjattu 10 000 m3/vrk veden kestävä käyttö tutkimusalueen ensimmäisten vaiheiden tutkimusalueilta. Projektin lopullisena tavoitteena olevan noin 18 000 – 20 000m3/vrk pohjaveden kestävän käytön raportointi ajoittuu vuosien 2026 – 2027 taitteeseen, kun parasta aikaa tutkittavat alueet saadaan valmiiksi. Tieteellinen tutkimusta on lähdetty ”kivijalan” perustamisesta lähtien. Ensimmäinen merkittävä tulos julkaistiin koko Etelä-Suomen kallioperän heikkoa kulutusta käsittelevän artikkelin yhteydessä Maailman vanhimman laakson sijaitessa pohjavesitutkimuksen sydämessä. Tulevaisuuden tieteelliset kirjoitukset tarkastelevat tätä hyvin poikkeuksellista esiintymää maaperän, hydrogeologian ja hydrogeokemian kannalta maaperä–hydrogeologisen mallinnuksen sekä tieteellisen tutkimuksen luodessa sillan em. teemojen välille.
Historia 25 miljoona vuotta / Historia 25 milj. år
Kurikan projektin eteneminen, nykyisyys ja tulevaisuus pähkinänkuoressa:
Monivaiheisen alun jälkeen Kurikan syväpohjavesiä on vuodesta 2014 alkaen tutkittu useissa erillisissä projekteissa ja kesällä 2022 on alkamassa jo pohjavesitutkimusten 9. vaihe. Pohjavesitutkimukset tulevat jatkumaan vielä useita vuosia monissa vaiheissa, jotta Kurikan alueen syväpohjavesien hydrogeologia saadaan nykyisyyden vedenhankinnan edellyttämällä tarkkuudella selville.
Töiden osalta syväpohjavesitutkimus on nyt edennyt pisteeseen, jossa laajan pohjavesiesiintymän laajennetut maaperäkairaukset päättyvät keväällä 2023. Parasta aikaa meneillään olevat kallioperäkairaukset päättyvä kesällä 2023. Tätä kirjoitettaessa pohjaveden ottoon tarkoitetun viimeisen, järjestyksessään 11:sta tuotantokaivon rakennustyöt ovat päättymässä. Tulevaisuutta kohti työn painopiste on muuttumassa entistä enemmän koepumppauksiin ja mallinnuksiin, joiden perusteella saadaan riittävä kuva esiintymän ulottuvuuksista, kestävään käyttöön perustuvan vedenoton määrästä, sekä luonnollisesti pohjaveden pumppauksen vaikutuksista itse esiintymässä ja ympäristössä mm. pohjavesiriippuvaisiin ekosysteemeihin ja eliöihin.
Suunnitellun ottomäärän (noin 20 000 m3/d) mukainen pohjavedenotto vaatii luonnollisesti Aluehallintovirastolta hankittavan vesitalousluvan, jonka hakeminen saattaa olla tarpeen myös suunnitellun täysimittaisen koepumppauksen toteuttamiseksi. Suunnitellun vedenottomäärän vuoksi Kurikan syväpohjavesihankkeen mahdolliset ympäristö- sekä muut vaikutukset tullaan myös arvioimaan ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä (YVA), joka alkaa arviointiohjelman laadinnalla yhteysviranomaiselle. Sekä tulevan vesiluvan hakemisen että laadittavan YVA-menettelyn läpiviemiseksi edellä mainitut laajat ja pitkäaikaiset pohjavesitutkimukset ovat olleet ensiarvoisen tärkeitä.
3 kk koepumppaukset 6 – 8 / 2023
Raportointi 9 / 2023 – 3 / 2024
12 kk koepumppaukset 2025 – 2026
Raportointi 2026 – 2027
Virtausmallinnus 2026 – 2027
Ympäristövaikutusten arviointi YVA 2027 – 2028
Vesiluvanhaku 2028 – 2029
Vesiluvan käsittely 2029 – 2031
Vesilupavalitukset 2031 – 2036
Lopullinen vedenottolupa 2035 – 2037
Keräysputkistojen rakentaminen 2036 – 2038
Käsittelylaitoksen rakentaminen 2036 -2038
Yhdysputki Vaasaan 2036 – 2039
Vettä hanasta Vaasassa 2039 – 2040
Tämä aikataulutus on arvioitu edellisissä projekteissa esiin tulleiden ongelmien ja haasteiden mukaisesti ja on siis mielestäni tämän hetken tietojen valossa hyvinkin realistinen.
Juha Kotiranta
Syväpohjavesihankkeen alku
Meillä oli 2008 hankesuunnittelu menossa tarkoituksena rakentaa Lehtisenlähteelle (Kuusistonloukon pohjavesialueella) pieni kalkkikivilaitos kurikan vesihuollon omiin tarpeisiin mitoitettuna. Kyseisenä ajankohtana Etelä-Pohjanmaan Ely-keskuksen pohjavesiryhmän päällikkö Merja Antikainen oli vierailulla Kurikassa. Merja kertoi, että heillä olisi n. 10 000€ säästynyt joistain hankkeista ja samalla tiedusteli, että mitä mieltä olen pitäisikö Kuusistonloukon pohjavesialueesta tehdä kunnollinen rakenneselvitys, koska sellaista ei aiemmin ole tehty. Hankkeen kustannusarvio tulisi olemaan n. 30 000€ ja Merja kysyi, että mitä mieltä olen tehdäänkö rakenneselvitys. Luonnollisesti olin samaa mieltä ja näin oli syntysanat syväpohjavesihankkeelle lausuttu, kenenkään sitä vielä tietämättä mitä tästä seuraisi.
Hankkeen toteuttajaksi valikoitui Geologinen Tutkimus Keskus GTK. Projektin vastuuhenkilöksi valttiin geologi Niko Putkinen. Projekti oli Nikon ensimmäinen oma pohjavesiprojekti hänen urallaan. Rakenneselvitystyö tehtiin 2009 – 2010. Varsinaisten rakenneselvitystöiden alettua Putkinen huomasi heti, että nyt ollaan tekemisissä erikoislaatuisten asioiden kanssa. Maakerrosten syvyys ja laatu olivat aivan muuta, kuin olimme ennen rakenneselvitystä ajatelleet. Asiasta Putkisen keskusteltuamme totesimme, että nyt ollaan ison vesiasian kanssa tekemisissä, joka vaatii huomattavia lisäselvityksiä, että pääsemme käsitykseen asioiden laajuudesta.
Tässä vaiheessa meidän oma hankesuunnitelma haudattiin toistaiseksi, koska Putkisen mukaan nyt puhutaan todella suurista asioista. Tässä vaiheessa asiasta kiinnostui myös Pertti Reinikainen, joka toimi Vaasan veden johtajana.
