Suomen tavoitteena on lähes päästötön sähkön ja lämmön tuotanto 2030-luvun loppuun mennessä huolto- ja toimitusvarmuusnäkökulmat huomioiden. Siirtymistä hiilineutraaleihin ratkaisuihin vauhditetaan mm. siirtämällä kaukolämpöverkkoon lämpöä tuottavat sähkökattilat alempaan sähköveroluokkaan II. Muutos astui voimaan 1.7.2022 alkaen.
Esimerkiksi Vaasan Vaskiluodon lämpövarastoa ja sähkökattilaa voi kuvailla yksinkertaisimmillaan suurikokoisena vedenkeittimenä, kun tuulisähköllä tehdään lämpöä. Sähkökattila on tärkeä komponentti tulevaisuuden puhtaassa lämmöntuotantojärjestelmässä, millä turvataan alueiden lämmöntuotanto sekä tuetaan myös uuden sääriippuvaisen sähköjärjestelmän tarpeita ja jatkossa myös teollisuuden sähköistymistä. Sähkökattila on rakenteilla myös Seinäjoelle. Tänään voimaan astuvan veroalennuksen myötä taloudelliset kanwnusteet vahvistuvat huomattavasti, toteaa kansanedustaja Joakim Strand.
Kyseessä on koko Suomen näkökulmasta merkittävä energiaverotuksen uudistus, mutta uskallan väittää, että Vaasan Sähkön ja EPV Energian edunvalvonta ja lobbaus olivat tässä taustalla avainasemassa. Pohjolan Energiapääkaupunki ja pohjalaismaakunnat osoittivat jälleen kerran edelläkävijyyttä, Strand lopettaa.
Strand: Sänkt elskatt stärker Vasklot i Vasa
Finlands målsättning är att el- och värmeproduktionen med beaktande av försörjningsberedskap och leveranssäkerhet ska vara så gott som utsläppsfri före utgången av 2030-talet. Övergången till koldioxidneutrala lösningar påskyndas bland annat genom att till den lägre skatteklassen II för elström överföra sådana elpannor som producerar värme till fjärrvärmenäten. Ändringen träder i kraft f.o.m. 1.7.2022.
Till exempel värmelagret och elpannan i Vasklot i Vasa kan förenklat beskrivas som en stor vattenkokare. Vind blir till värme. Elpannan är en viktig komponent i framtidens rena värmeproduktionssystem, som tryggar värmeproduktionen regionalt och också stöder det nya mera väderberoende elsystemets behov samt industrins elektrifiering på sikt. Den skattesänkning som idag träder i kraft stärker betydligt de ekonomiska incitamenten kring dessa miljövänliga löningar där tidpunkten för värmeproduktion och -konsumtion kopplas från varandra, konstaterar riksdagsledamot Joakim Strand.
Trots att denna förändring i energibeskattningen har stor nationell betydelse så vågar jag påstå att intressebevakningen och lobbningen från Vasa Elektriskas och EPV Energis sida spelade en nyckelroll i bakgrunden. Nordens Energihuvudstad Vasa visar än en gång vägen, avslutar Strand.
