Lähden kolumnissani positiivisuuden kautta. Onneksemme emme ole taannoin seuranneet muotibuumia ja ehkäpä hätiköiden kaavoittaneet rantaviivojamme. Moni muu kaupunki on tähän sortunut ja ”tuhlannut” rantatonttinsa. Tontit ovat erittäin haluttuja ja niiden arvo on tällä hetkellä suuri. Vaasan palon (1852) jälkeen Carl Axel Setterberg suunnitteli uuden Vaasan leveine katuineen senaikaisen muodin mukaan. Nyt on aika ottaa rantarakentamisessa seuraava huippumuodin askel.
Vaasan pinta-ala on yht. 397km2. Tästä maata on 180km2 ja vesialuetta 217km2. Rantaviivan pituus on 409 km, josta mannerrantaa 80 km, saaristorantaa 313 km ja sisävesien rantaviivaa 16 km. Tilaa löytyy kaikille mm. virkistyskäyttöön, asumiseen, julkisiin tiloihin, yrityksille, kahviloille, ravintoloille ja pienkaupoille. Kaupungin jakaa kahtia laaja merenlahti, eteläinen kaupunginselkä, joka on samalla jokien suistoalue. Kaupunki on pääosin rakentunut lahden koillispuolen rannalle moreenikumpareiden varaan, jolloin lämmin ja aurinkoinen rantavyöhyke suuntautuu merelle päin länsilounaaseen. Merenlahti avautuu kaupungin edessä olevan ison saaren, Vaskiluodon edestä Pohjoiselle kaupunginselälle, Varisselälle, jonka itäpuolen rantoja pitkin kaupunki on laajentunut Pohjoiseen. Kaupungin ja avomeren väliin jää monimuotoinen saaristo. Voi, kuinka kaunista olisikaan upeat reitit rantaviivaa pitkin, joissa olisi sopivasti esimerkiksi kahviloita siellä täällä. Eipä siinä pitkällä matkalla muutama isompi kiinteistökään haittaisi.
Kannatan suuresti kelluvaa rakentamista. Vaasa voisi tässä olla edelläkävijä Suomessa. Ihmiset, jotka ovat käyneet esim. Tukholmassa kelluvien asuntojen kadulla, ymmärtävät tarkoitusperäni. Siellä vuokra-asuntojonossa ollaan jopa 19 vuotta ennen asunnon saamista. Olen vakuuttunut siitä, mitä digitalisaatio ja merellinen rakentaminen tulee tarkoittamaan Vaasalle ja sen ilmeelle. Etätyömahdollisuus on koeponnistettu globaalisti koronaepidemian aikana ja se on muuttanut ajatusmaailmaa monessa suhteessa. Vaasa olisi houkutteleva vaihtoehto konttorin sijaintipaikkana vaikkapa tukholmalaisille yrityksille. Niiden henkilöstölle voisimme tarjota asumismukavuutta, jota merellinen asuminen tuo. Tässä tapauksessa myös kaksikielisyytemme on rikkaus. Meiltä löytyy kaikki mahdollinen myös ruotsin kielellä!
Olen ollut monissa tulevaisuustapahtumissa, joista yhtenä esimerkkinä Wasa Water City. Paikalla oli poliitikkoja, virkamiehiä, yrittäjiä, sijoittajia ja tutkijoita. Tapahtuman henki oli erinomainen ja osallistujat olivat yksimielisiä siitä, että suunnitelma toimisi. On ennenkuulumatonta, että sijoittajat ja yritykset innostuvat heti Vaasan rantarakentamisesta. He näkivät potentiaalin Vaasan rannoista ja nyt meidän pitää nähdä sama. Muutoksen pitää alkaa saman tien ja meidän kunnallispoliitikkojen täytyy ymmärtää tämän olevan meille hyvä asia. Asia vaatii rohkeita avauksia, joita on jo osin tehtykin. Lisäksi tarvitaan syvää ymmärrystä murroksessa, jotta voimme yhdessä miettiä kaikille sopivan ja hienon ratkaisun luontoa kunnioittaen. Kuvitelkaa rannan vieressä Palosaarelta aina jäähallille asti kulkeva upea reitti, jonka varrelle on sopivasti sijoiteltu asutusta, kahviloita ja muita virkistyspaikkoja sekä kävely- ja kuntoilureittejä. Viihtyisä rantabulevardi ravintolatoimintoineen elävän musiikin kera sekä mannermaiset kahvilat herättävät myös turistien kiinnostuksen. Pitkään suunniteltu vesibussiliikenne kruunaisi kaiken sopivalla reittivalinnalla.
Rantatontit ovat Vaasan hiomaton timantti, joista rakennuttajat ovat valmiita maksamaan markkinahinnan. Vaasa saisi suuret tuotot ja lisäksi asukasmäärä kasvaisi, mikä toisi verotuloja. Rakentaminen tuo työtä, joka puolestaan lisää ostovoimaa. Aloitetaan heti risukoista ja ryteiköistä, sillä niitä ei hyvällä tahdollakaan voi kukaan sanoa virkistysalueeksi. Ollaan rohkeita ja ajatellaan Vaasan parasta. Mitä paremmin Vaasa voi, sitä paremmin sen asukkaat voivat.
Tero Sulkakoski, Kaupunginvaltuutettu, PS
