Palaan Vaasaan ja yliopiston työntekijäksi 22 vuoden ja puolen Suomen kierroksen jälkeen. Huolimatta siitä, että syksy on ollut vaativan pandemian siivittämä, olen saanut kokea innovatiivisen ja kiivaasti kehittyvän alueen ja yliopiston yhteistoiminnan sykkeen vaikuttavuutta. Uutiset uusista tutkimushankkeista ja myönteisistä tutkimusrahoituspäätöksistä ovat liki päivittäisiä. Hankkeissa yliopiston kanssa työskentelee lukuisia paikallisia yrityksiä ja kansainvälisiä akateemisia partnereita. Tämä tutkimuksen ja alueen yritysten muodostaman ekosysteemin integroitu innovaatiomalli on yksi vaikuttavimmista, ja voidaan todellakin nähdä moottorina, joka voi tukea Vaasan aluetta kehittymään kansainvälisen ja kasvavan Suomen promoottoriksi. Vaasan alue ja Pohjanmaa on jo nykyiselllään yksi Suomen innovatiivisimmista ja TKI-intensiivisimmistä yrityskeskittymistä. Sen ominaispiirteitä ovat kansainvälisyys, voimakas vientivetoisuus, lukuisat pk-yritykset ja vahva yrittäjyys. Vaasan alueella on eniten vientiyrityksiä suhteessa asukaslukuun, ja viennin osuus koko maan tasoon verrattuna on korkea. Kansainvälisesti merkittävä energia- ja ympäristöteknologiakeskittymä mittavine TKI-panostuksineen on koko Suomen kannalta merkittävä niin kansainvälisyyden kuin innovatiivisuudenkin suhteen. Miten sitten tätä voi kehittää eteenpäin?
Yliopisto voi innovaatioroolissaan myös kehittyä merkittävästi. Roolinani yliopistolla tutkimuksen vararehtorina vastuullani on tutkimuksen ja tutkimusrahoituksen kehittäminen – määrä ja laatu – kummassakin asiassa. Kummankaan kehittämiseen ei ole taikasauvaa, vaan kyse on kokonaisvaltaisesta tiimityöllä tapahtuvasta kehittämisestä. Kehitystyön ytimessä on sekä sisäisiä, että ulkoisia rakenteita. Sisäisiä rakenteita ovat erilaiset yhteistyörakenteiden kehittäminen ja tukeminen sekä tutkimukseen käytettävä aika. Lisäksi ulkoisen rahoituksen edellytysten parantaminen lisää työhön käytettävien käsiparien määrä. Tässä kehitystyössä myös yliopiston ulkoiset tekijät ovat merkittävässä roolissa. Yliopiston on oltava houkutteleva kumppaneilleen. Erityisesti kansainvälistä houkuttelevuutta on parannettava. Kansainvälisen tason tiede tarvitsee kehittyäkseen mahdollisimman laajasti edistyneen ja korkean tason tutkimuskumppaneita. Tämän kehittämiseksi yliopisto on lunastettava kansainväliset laatumerkit – akkreditoinnit – kaikilla koulutusaloillaan. Näiden lisäksi yliopiston on näyttävä valikoiduissa kansainvälisissä rankingeissa, sekä noustava näillä rankingien laatumittariportaikoilla ylöspäin kansainvälisesti näkyvälle tasolle. Meneillään juuri nyt on esimerkiksi kansainvälisen U-Multirank rankingin implementointi, josta tuloksia saadaan vajaan vuoden kuluttua.
Kansainvälisen alueintegroituneen tiedeyliopiston vahvistamiseksi yliopisto on jo kuuluneen syksyn aikana vahvistanut innovaatiotoimintojaan investoimalla innovaatio -ja kaupallistamistiimin. Laajan yritystaustan omaavat uudet innovaatiotiimin jäsenet Philipp Holtkamp, Leena Kunttu ja Antti Sinisalo rakentavat yliopiston eri toimintoihin nivotun innovaatioverkoston ”metroradan”, jonka pysäkeillä identifioidaan innovaatioita niiden syntypisteissään ja työstetään eteenpäin. ”Metroradan” tarkoituksen on synnyttää, työstää ja kehittää yliopiston sisällä innovaatioita, joita voidaan tarjota yrityksille eteenpäin, tai jopa tukea syntyneitä innovaatioita start-upeiksi saakka.
Kansainvälisyys on kehitystoimintojen ytimessä sekä koulutuksessa, että tutkimuksessa. Vaasan yliopisto tähtää vahvuusalueillaan kansainväliseen ja korkeatasoisen tutkimusyhteistyön lisäämiseen. Erityisesti koulutuksen kansainvälisyyden edistämisessä yliopistolla alueella on tulevaisuudessa merkittävä promoottorin rooli. Opetusministeriö rahoittaa seuraavien vuosien aikana merkittävästi koko korkeakoulusektorin kansainvälistymistä. Tämä tehdään erityisesti Suomen demografisen kehityksen vuoksi, mistä on suoraviivaisen selkeästi ennakoitavissa, että maastamme tulee noin 10 vuoden kuluttua puuttumaan kiihtyvällä tahdilla kymmeniä tuhansia nuoria verrattuna nykytilanteeseen. Hyvinvointiyhteiskuntamme kehityskulun, kasvun ja elintasomme takaamiseksi on selvää, että meidän on pystyttävä rekrytoimaan koulutusintegraation kautta kansainvälisiä osaajia merkittävästi enemmän kuin nykyisin tehdään. Nykyisin maahamme rekrytoidaan noin 5000 kansainvälistä opiskelijaa vuosittain. Tavoitetason tulee olla 10 vuoden kuluttua noin 20 000 opiskelijaa vuosittain, että kansaintalouden työvoiman tarjonta pysyisi nykyisellä tasolla. Tässä kehitystyössä Vaasan alueella ja sen korkeakouluverkostolla on merkittävä rooli. Tavoite on, että alueen korkeakoulutoimijat – Vaasan yliopisto, Hanken, Helsingin yliopisto, Novia, VAMK ja Åbo Akademi – kokoavat voimansa asian ympärille ja kehittävät toimintatapamallin alueen ja koko Suomen kasvun tueksi. Alue voisi muodostaa todellisen West Coast Gatewayn tehostamaan Suomen kansainvälistä kehittymistä ja talouden kasvua osaamis- ja koulutuspohjaisesti.
Kuvatulla innovaatiorakenteella yliopisto vahvistaa oleellisesti aluetta toiminnoillaan. Näin erityisesti, kun yhdistämme yliopiston ekosysteemiroolin, innovaatioroolin ja yliopiston kansainvälisyyden. Kaikki tämä edellä kuvattu on ennen kaikkea tiimityötä. Näin haluankin tuoda työpanokseni koko Vaasan eduksi, ja toivon laajaa yhteistyötä alueen toimijoiden kanssa.
Kuvassa: Minna Martikainen
Kuvaaja MIKKO LEHTIMÄKI OY – Mikko Lehtimäki.
Minna Martikainen
Vararehtori, tutkimus
Vaasan yliopisto
11.12.2020
