Sillä mitä syömme ja millainen on yleisin tai vallitseva ruokavalio on iso merkitys paitsi terveydellemme myös koko planeetalle. Miksi näin?
Epäterveellinen ruokavalio, joka sisältää yhä enemmän pitkälle prosessoituja ja teollisesti yhdistelemällä valmistettuja elintarvikkeita on jo muodostunut globaaliksi. Välipalat, virvoitusjuomat, pikanuudelit, prosessoidut lihatuotteet, valmispitsat ja -pastat, keksit yms. ovat levinneet lähes kaikkialle ja niiden kulutus kasvaa edelleen. Nopeimmin ylemmän ja alemman keskitulotason maissa.
Mutta entä ruuantuotannon vaikutus ympäristöön? Esimerkiksi biologiseen monimuotoisuuteen – joko suoraan tai seurannaisvaikutuksina?
Yli 4 mrd ihmistä saa energiansa kolmesta viljelykasvista
Ihmisravinnoksi sopivia kasvilajeja on yli 7 000, mutta vain alle parilla sadalla oli merkittävää tuotantoa vuonna 2014. Ja näistä yhdeksän sadon osuus oli yli 66 painoprosenttia kaikesta kasvintuotannosta.Â
Jopa 90 % ihmiskunnan energiansaannista tulee vain 15 viljelykasvista. Yli neljä miljardia ihmistä on riippuvainen niistä vain kolmesta – riisistä, vehnästä ja maissista. (Suomessa kolme pinta-alaltaan suurinta viljelykasvia ovat ohra, kaura ja vehnä.)
Kansainvälinen tutkijajoukko kirjoitti äskettäin BMJ Medical Health julkaisussa, että biologisen monimuotoisuuden väheneminen elintarvikejärjestelmissä on jo häirinnyt ja vahingoittanut biosfäärin prosesseja ja ekosysteemejä.Â
Niitä, jotka tukevat luotettavaa ja kestävää elintarviketuotantoa. Globaalia ruokavaliota pitää siis kiireesti monipuolistaa.
