Digitalisaatio vaikuttaa kaikkeen ja vauhti vain kiihtyy. Kun puhumme ihmisoikeuksista digitalisaation aikana, olemme pitkään keskittyneet informaation vapaan liikkuvuuden sekä sananvapauden kaltaisiin kysymyksiin. Toinen puoli digitaalisista ihmisoikeuksista liittyy kehitykseen, jossa erilaisia palveluita siirretään kokonaan verkkoon. Silloin esille nousee näiden palveluiden tasa-arvoinen saavutettavuus. Onko meillä jokaisella laitteet, yhteydet ja osaaminen osallistua näihin palveluihin?
Kolmas tärkeä kysymys ja huoli liittyy siihen, miten meistä kerätään anonyymiä tai yksilöityä tietoa ja miten tuota tietoa hallitaan ja käytetään. Teknologioiden edistämisen ohella tärkeä tavoite on myös digitaalisten ihmisoikeuksien kehittäminen. Eurooppalaisena tavoitteena on, että digitaalisen elämän on oltava turvallista, helppoa ja perusvapauksia kunnioittavaa.
Euroopan Komissio esitteli maaliskuussa 2021 digitaalisen kompassin, jossa esitetään visio ja tavoitteet digitalisaatiolle vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteiden mukaan EU:ssa tulee olla yli 20 miljoonaa tieto- ja viestintäteknologioiden asiantuntijaa ja vähintään 80 prosentilla koko väestöstä on oltava digitaaliset perustaidot.
Lähivuosina verkkoyhteydet pitäisi pystyä tarjoamaan gigabitin nopeudella ja myös 5G -verkko ulotetaan kaikkialle. Uuden sukupolven puolijohteita kehitetään ja EU:n osuus niiden maailmanlaajuisesta tuotannosta kaksinkertaistetaan. Reunalaskentaa ja pilvipalveluita lisätään sekä ensimmäinen kvanttitietokone otetaan käyttöön vuoteen 2030 mennessä.
Yrityksistä 75 prosentissa otetaan käyttöön massadata, pilvipalvelut sekä tekoäly. Nopeiden kasvuyritysten kehittämiseksi lisätään rahoitusta tavoitteena nk. yksisarvisten (miljardin arvoisten yritysten) määrän kaksinkertaistaminen. Digiteknologian käyttöaste halutaan nostaa perustasolle vähintään 90 prosentissa pk-yrityksistä.
Vuoteen 2030 mennessä kaikki keskeisistä julkisista palveluista muutetaan digitaalisiksi ja verkossa toimiviksi. Esimerkiksi kaikilla EU:ssa on oltava kohta pääsy sähköisiin potilastietoihinsa. Tavoitteena on myös, että 80 prosenttia kansalaisista alkaa käyttämään digitaalista henkilökorttia.
Ja kaikki tämä toteutetaan siten, että digi- ja kansalaisuusoikeudet turvataan. Keskiössä on ihminen ja ihmisten oikeudet, demokratian tukeminen ja vastuullinen toteutus. Valinnanvapaus, turvallisuus, teknologia ihmisiä yhdistävänä eikä erottavana tekijänä, sekä osallistuvuus. Kaikkien ratkaisujen ja laitteiden valmistuksessa ja käytössä tulee myös huomioida kestävyys ja vihreä siirtymä.
