Viimeisen parin vuoden aikana on nähty ja luettu monia uutisia erilaisista digivaluuttakokeiluista tai keskuspankkien suunnitelmista tutkia digitaaliseen valuuttaan siirtymistä. Pisimmälle ovat ehtineet Kiinan DigiYuan tai e-renmimbi, sekä Sand Dollar Bahamalla, DCash itäisen Karibian alueella, e-Naira Nigeriassa sekä JamDex Jamaikalla.
Todellisuudessa lähes kaikki keskuspankit tutkivat nyt digivaluuttaa. Euroopan keskuspankki aloitti oman projektinsa jo pari vuotta sitten ja valitsi viisi yritystä testaamaan erilaisia vaihtoehtoja. Eurojärjestelmä testaa erilaisia menetelmiä ja tekniikoita, joissa on mukana niin keskitettyjä kuin hajautettujakin ratkaisuja. Tarkempaa tietoa eri alustojen testeistä on luvassa tämän vuoden alkupuolella. EKP kuitenkin toteaa, että ”mikään näistä testeistä ei välttämättä muodosta tai ole osa tulevaa eurooppalaista digivaluuttaa”.
Ei kauppaa ilman sähköjä
EKP:n mukaan digitaalinen euro olisi käteisen kaltainen, helppo, ilmainen, turvallinen ja nopea tapa maksaa sähköisesti koko euroalueella. Siihen voitaisiin liittää myös joitain sähköisen tunnistautumisen ominaisuuksia. Digitaalisella eurolla voisi toki maksaa ilman, että tiedot päätyisivät kolmansille osapuolille, paitsi tapauksissa, joissa se on tarpeen laittoman toiminnan, kuten rahanpesun estämiseksi.
Eurojärjestelmä ja muut keskuspankit selvittävät yhteistyössä, millaisia vaikutuksia digitaalisen rahan liikkeeseenlaskulla voi olla eri talouksissa. EKP:n mukaan ”digitaalinen euro antaisi meille mahdollisuuden vastata ihmisten tarpeisiin omilla eurooppalaisilla maksuratkaisuilla, jotka tukisivat maanosamme riippumattomuutta ja omavaraisuutta.” Viranomaiset valvoisivat digieuroa käsitteleviä maksunvälittäjiä. Tarkoituksena on myös estää digieuron päätyminen keinottelu- ja sijoituskohteeksi.
EKP:n digieuroselvitystyön on määrä valmistua lokakuussa 2023. Sen jälkeen EKP:n neuvosto päättää, siirrytäänkö seuraavaan vaiheeseen eli kehittämään integroituja palveluja sekä testaamaan digitaalista euroa myös käytännössä. Kehitys- ja testausvaihe kestäisi noin kolme vuotta.
Näyttää siltä, että digivaluuttoja on yksinkertaisesti pakko kehittää. Kryptot ovat uhanneet keskuspankkien virallisten valuuttojen asemaa jo pitkään ja digimaksaminen on joka tapauksessa kehittynyt pitkälle. Jopa niin, että eri kaupoilla ja datajäteillä on käytössään omia maksuvälineitä ja valuuttojen kaltaisia järjestelmiä, vrt. GooglePay ynnä muut. Elleivät keskuspankit toimi niin todennäköisesti joku muu helppo digitaalinen maksuväline otetaan käyttöön.
Miten valuuttajärjestelmä digitaalisemmaksi muuttuessaan vaikuttaa arjessamme rahan käyttöön? Miksi käteinen ylipäänsä säilyy? Vaikea kuvitella, että muutos olisi radikaali, mutta on mielenkiintoista seurata, voidaanko uudessa digieuron maailmassa varmistaa rahaliikenne myös häiriötilanteissa, kuten sähkökatkojen aikana.
Lähde: WIC Science Channel / The Conversation
