Samaan aikaan, kun keskustelu käyttövoimista, autojen kantamasta ja valmistuksen ympäristövaikutuksista käy kuumana keskustelupalstoilla täyssähköautot kasvattavat myyntiään. Sähköautoja ostavat Suomessa suhteessa eniten 30–50-vuotiaat. Niiden osuus uusien autojen rekisteröinneistä oli viime vuonna noin 34 prosenttia (Autoalan tiedotuskeskus 11.1.2024). Lataushybridit mukaan lukien osuus oli yli 50 prosenttia.
Lisääntyvä sähköautojen kauppa, ei pelkästään Suomessa, vaan maailmalla, rohkaisee myös uusien innovaatioiden markkinoille tuomiseen. Latauksen ajossa mahdollistavat teknologiat ja sähköiset tiet ovat yksi niistä. Ruotsissa asia on otettu kokeiluun jo vuosia sitten, kun älylatausta testattiin Arlandan lentoaseman logistiikka-alueella. Elokuussa 2022 päättyi pilotti maailman ensimmäisestä julkisesta lataavasta älytiestä Ruotsin Gotlannissa. Testissä oli yhteensä 1600 metriä yleistä tieosuutta, jonka päällä ajamalla pystyi lataamaan autoa induktion avulla. Teknologia on purettu pois 3-vuotisen projektin päättyessä.
Seuraavaa lataavaa älytiepilottia on tarkoitus rakentaa Ruotsissa tiellä E20 Örebron ja Hallsbergin välillä. Maailman ensimmäisen pysyvän e-tien rakentamisen piti alkaa ensi vuonna. Ruotsin liikennevirasto kuitenkin perui tien hankintaprosessin voimakkaan kustannusten nousun takia. Nyt hanke on jäissä, kunnes rakentamiseen löytyy tarvittava rahoitus. Liikennevirasto analysoi, miten hanketta jatketaan ja miten rakentaminen voitaisiin tehdä kustannustehokkaammin. Lataava tieosuus voisi mahdollistaa pienempien akkujen käytön ajoneuvoissa tai autonomisten ajoneuvojen pidemmän yhtäjaksoisen toiminta-ajan. Teknologian standardeja kuitenkin vasta kehitetään.
Joidenkin tietojen mukaan teknologia voisi laajentua Ruotsissa jopa 3000 tiekilometrille vuoteen 2045 mennessä. Ruotsin valtio tekee tutkimus- ja kehitysyhteistyötä älyteistä Saksan ja Ranskan kanssa. Panostukset e-tierakentamiseen ovat kasvamassa myös mm. Iso-Britanniassa, Yhdysvalloissa ja Intiassa.
Julkisia latauspisteitä tarvitaan yhä enemmän sähköautojen laajemman käyttöönoton mahdollistamiseksi. Vuoden 2022 lopussa maailmanlaajuisesti oli 2,7 miljoonaa julkista latauspistettä, joista yli 900 000 asennettiin vuonna 2022. Lataavien teiden kehittämisellä tuetaan ennen kaikkea sähköisen raskaamman liikenteen sekä autonomisen liikenteen kehitystä. 500 km kantama rekassa vaatii 4–5 tonnisen akuston, joten matkalatauksesta olisi isoja hyötyjä. Oikein sijoiteltuina niillä voi olla iso merkitys myös muille ajoneuvoille.
Lisää mielenkiintoista teknologia- ja tiedesisältöä löydät videomuodossa Wasa Innovation Centerin omalta Youtube kanavalta (hae: WIC Science Channel).
Ajon aikana sähköautoja lataava tekniikka sisältää seuraavat perusosat:
- Tieinfrastruktuuri – sijoitettu tien alle liikennekaistan keskelle
- Vastaanottimet – sijoitettu ajoneuvoon alustan alle
- Viestintäjärjestelmä – mahdollistaa reaaliaikaisen viestinnän jokaisen ajoneuvon kanssa
- Hallintoyksiköt – välittävät energiaa tien infrastruktuuriin. Voidaan sijoittaa sekä maan päälle että maan alle.
Lataavia älyteitä on pilotoitu toistaiseksi Ruotsin lisäksi vain Saksassa. Suunnitelmia älyteiden kokeilemiseksi on kuitenkin tehty ainakin Kiinassa, Intiassa, Briteissä sekä Yhdysvalloissa.
Latauspisteiden määrän kehitys:
Lähde: https://statzon.com/insights/ev-charging-points-europe 16.1.2024
Neljä maata – Ruotsi, Alankomaat, Suomi ja Tanska – muodostavat lähes 75 % sähköautojen myynnistä EU:ssa. Loput neljännes myynneistä jakautuu 23 jäsenvaltion kesken.
Ylivoimaisesti eniten latauspisteitä 100,000 asukasta kohden on Norjassa (538), Luxemburgissa (310), Alankomaissa (279), Ruotsissa (265) ja Itävallassa (198). Sen sijaan esimerkiksi Puolassa, Bulgariassa ja Romaniassa on alle 10 latauspistettä 100,000 asukasta kohden.
Hitainta liikenteen sähköistymiskehitys on Euroopan itä- ja eteläosien 12 maassa. Nämä maat ovat Italia, Viro, Kroatia, Latvia, Unkari, Tšekki, Espanja, Latvia, Liettua, Kreikka, Puola ja Romania. Niissä kaikissa on alle 300 sähköautoa tai alle 60 latauspistettä 100 000 asukasta kohden (lähde: Statzon/IEA)
