Virtuaalisten metaversumeiden (metaverse) ympärillä käy kova kuhina ja syystä; olemme kuulleet merkittävistä satsauksista teknologiaan ja erilaisiin meta-alustoihin. Tunnetuin toimija on entinen Facebook, nykyään nimeltään Meta. Metaverse on tulossa, mutta ihan kaikki eivät hurraa näkemyksille siirtää koko todellisuus digitaaliseksi simulaatioksi nettiin. Google Mapsin kehittäjä ja Pokemon Go -pelin luoja, Niantic Labs -yhtiön toimitusjohtaja John Hanke on yksi kehitystä kyseenalaistavista vaikuttajista.
John Hanke kertoo pelkäävänsä, että visio, jossa ihmiset ovat avatareina kokonaan digitaalisessa ympäristössä tulee ”dystooppinen painajainen”. Tätä on esittänyt esimerkiksi Metan Mark Zuckerberg. Hanken sanoissa on pointti – onko ihmiskunnan ja elämän päämäärä todellakin eriytyä irralleen ympäristöstään? Asettua ns. koneeseen? Tämän sijaan Hanke kehittäisi teknologiaa, joka yhdistäisi keinotekoisen ja fyysisen maailman eli ”lisättyä todellisuutta” (AR).
Miksei todellisuus riitä?
Metaverse -teknologiassa on lukuisia mahdollisuuksia ja etuja, kuten aika- ja paikkariippumattomuus, mutta se on silti vain simulaatiota. Hyvä pohdinta onkin miksi ja milloin tällainen simulaatio, vaikkakin kuinka elävän oloinen tai visuaalinen, on parempi kuin vuorovaikutus kaikilla aisteilla, aidon fyysisen maailman kanssa. Miksi ihmiset haluaisivat luopua fyysisestä maailmasta niin kauan kun se voi tarjota enemmän ja merkityksellisempiä kokemuksia?
Kuitenkin molemmissa visioissa – metaversessä ja AR:ssä – on jotain samaakin – eikö meille tulevaisuudessa enää riitä todellisuus tai koemmeko me sen jotenkin niin vaikeaksi tai ahdistavaksi, että haemme turvaa digimaailmasta?
Metaversestä ja muista teknologisista kehitysaskeleista saat lisää tietoa Youtubesta hakusanalla WIC Science Channel.
WIC Science Channel
