Ravintolaruuan helpot kotiin toimitukset ja ruokalähettipalvelut ovat kasvaneet isoksi bisnekseksi ja alan kasvun ennakoidaan jatkuvan edelleen. Maailmanlaajuisesti palveluiden liikevaihto on kasvanut noin 90 miljardista 284 miljardiin euroon vuosien 2019–2021 välisenä aikana. Summan on arvioitu nousevan 466 miljardiin vuoteen 2026 mennessä.
Science -lehdessä julkaistun artikkelin mukaan tämän uuden ”vallankumouksen” merkitystä ja kontekstia koko elintarvikejärjestelmän laajemmassa muutoksessa ei ymmärretä vielä tarpeeksi hyvin.
Mitä alan myötä syntyneistä uusista töistä ja niiden tekijöistä tiedetään? Mitä vaikutuksia toimituspalveluilla on esimerkiksi siirtotyöläisiin erityisesti matala- ja keskituloisissa maissa? Millä tavalla liikenneturvallisuus vaikuttaa näihin töihin tai miten liikenneturvallisuus yleisesti muuttuu lisääntyvien kuljetusten seurauksena?
Liikalihavuusongelmat. Tutkijoiden mukaan meidän tulisi olla kiinnostunut myös siitä ketkä tilaavat ja millaista ruokaa? Syövätkö ihmiset enemmän tai ylipäänsä eri tavalla, kun he saavat ruokaa toimitettuna verrattuna ravintoloissa syömiseen? Entä asettaako ruokatoimitusten kasvu haasteita terveellisen ruokavalion ylläpitämiselle?
Myöskään lisääntyvien ruokatoimitusten ympäristövaikutukset eivät ole tiedossa. Ruokien kotiin toimittaminen aiheuttaa todennäköisesti enemmän pakkausjätettä kuin kotivalmistus ja mahdollisesti myös muita ympäristöhaasteita, kuten kertakäyttöpakkausten tai ruokajätteen määrän kasvua. Kuljetuksiin kuluu myös energiaa.
Tärkeä kysymys on myös, miten tätä uutta ”vallankumousta” ohjataan poliittisesti ja mitkä ovat siihen liittyvien uusien tai muokattujen vanhojen käytänteiden vaikutukset? Monissa maissa elintarviketoimitusten vaikutuksiin on jo herätty, mutta edelleen tarvitaan tutkimusta siitä, miten tehokkaita toimet ovat tai miten ne ylipäänsä vaikuttavat.
