Kuvittele matkustavasi Helsingistä Pariisiin maata pitkin vain parissa tunnissa tai Vaasasta Helsinkiin reilussa tunnissa. Suurnopeusjunat kehittyvät jatkuvasti, ja tulevaisuudessa ne voivat haastaa lentoliikenteen lyhyillä matkoilla. Kiina on juuri esitellyt uuden CR450-luotijunan, joka saavuttaa 450 km/h huippunopeuden ja 400 km/h jatkuvan toimintanopeuden, ylittäen nykyiset suurnopeusjunat.
Teknologiaa ja palvelua
CRRC Changchun Railway Vehicles -yhtiön valmistama CR450 tarjoaa merkittäviä teknologisia parannuksia. Energiatehokkuus on kasvanut vierintävastuksen vähentyessä 22 % ja junan painon keventyessä 10 %. Melutaso on laskenut, matkustajatilaa on lisätty, ja parannetut jarrutus- ja ohjausjärjestelmät tekevät junasta turvallisemman ja tehokkaamman.
CR450-junan odotetaan aloittavan kaupallisen liikennöinnin Kiinassa jo tänä vuonna nykyisillä suurnopeusradoilla, joilla suurin sallittu nopeus on 350 km/h. Vuoteen 2027 mennessä CR450 on tarkoitus ottaa käyttöön uudella 292 kilometrin pituisella Chengdu-Chongqing-suurnopeusradalla, joka mahdollistaa junan suunnitellun 400 km/h nopeuden. Tämä lyhentää matka-ajan välillä alle 50 minuuttiin.
Kansainväliset hankkeet
Useat maat Kiinan lisäksi investoivat suurnopeusjunayhteyksiin. Britanniassa High Speed 2 (HS2) -projekti lyhentää merkittävästi matka-aikoja kahden tiivisti rakennetun kaupunkialueen, Lontoon ja Birminghamin välillä. Kaliforniassa High-Speed Rail -hanke etenee, vaikkakin kustannusten nousu ja viivästykset aiheuttavat haasteita. Suurnopeusyhteyksien rakentaminen on kallista ja radan kilometrihinta voi nousta 30 miljoonaan euroon, tai ylikin. Hankkeiden hintalapuissa puhutaan yleensä kymmenistä miljardeista euroista. Junien nopeus, tehokkuus ja käyttökustannukset tekevät niistä kuitenkin houkuttelevan vaihtoehdon.
Tulevaisuuden liikkumista
Suurnopeusjunien nopeus ja mukavuus perustuvat kehittyneisiin materiaaleihin ja teknologioihin. Aerodynaaminen muotoilu, kevyet alumiini- ja komposiittimateriaalit sekä innovaatiot parantavat niiden suorituskykyä. Nykyaikaiset ohjausjärjestelmät, kuten ETCS (European Train Control System, optimoivat junien nopeutta ja turvallisuutta.
Vaikka magneettilevitaatiojunat (maglev) voivat saavuttaa suuremman, jopa 600 km/h nopeuden ja tarjota tasaisen kyydin kulkemalla ilman kitkaa, niiden korkeat infrastruktuurikustannukset rajoittavat laajamittaista käyttöä. Ne eivät myöskään mahdollista muun tyyppisten junien käyttää samoja ratoja. Siinä mielessä perinteisempiä suurnopeusjunia, kuten CR450 ja TGV, voidaan pitää kilpailukykyisempinä ratkaisuina.
Suurnopeusjunien teknologinen kehitys jatkuu edelleen, ja uudet innovaatiot tuovat entistä nopeampia ja tehokkaampia ratkaisuja. Kalleudestaan huolimatta suurnopeusjunat voivat, ainakin tietyin ehdoin, korvata esimerkiksi lyhyet lentoyhteydet tulevaisuudessa.
