Pohjanmaa ja Etelä-Pohjanmaa ovat valtakunnan ykkösmaakuntia, kun mitataan työllisyyttä tai yritysten määrää. Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella työttömyysaste oli tuoreimpien tietojen perusteella 5,6 prosenttia, mikä oli valtakunnan alhaisin luku. Etelä-Pohjanmaalla vastaava luku oli 6,1 prosenttia.
Pohjalaismaakunnissa yrittäjyys on vahvaa. Maakuntien alueella on monipuolinen joukko pieniä ja keskisuuria alihankinta-, palvelu- ja kaupan alan yrityksiä, mutta myös isoja ja merkittävän määrän pohjalaisia työllistäviä energia-, elintarvike-, konepaja-, metsä-, puu- ja teknologiateollisuuden yrityksiä. Yrittäjyys ja työpaikat luovat tarpeen julkisille palveluille, joista tärkeimpiin ihmisten jokapäiväisessä arjessa kuuluvat sosiaali- ja terveyspalvelut, mistä ovat vuoden alusta lukien vastanneet Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueet.
Lakeuksille on saatu viime vuosina ja kuukausina runsaasti myönteisiä investointiuutisia. Vaasassa avattiin viime kesänä Wärtsilän uusi teknologiakeskus. Norjalaisyhtiö Freyr kaavailee kaupunkiin akkutehdasta. Metsä Group on käynnistänyt toteutuessaan miljardiluokan taivekartonkitehtaan suunnittelun Kaskisiin. Kristiinankaupunkiin taas on kaavailuissa vetytehdas. Suupohjassa tuulivoiman oheen ja rinnalle tulossa isoja aurinkovoimaloita. Uusiutuvan energia eli tuuli-, aurinko- ja biovoimahankkeita on käynnissä lukuisia myös muualla Etelä-Pohjanmaalla. Pohjanmaan maakunnan osalta on arvioitu tuulivoimainvestointien tuovan alueelle yli 320 miljoonaa euroa.
Pohjalaismaakuntien lähitulevaisuus näyttää tilasto- ja investointinäkökulmasta erinomaiselta. Myönteistä kehitystä varjostaa kuitenkin osaaja- ja työvoimapula, mikä näkyy niin yrityksissä kuin julkisten palveluiden järjestämisessä. Pk-yritysten kentällä on jo nyt huutava pula jatkajista, minkä lisäksi liiketoiminnan kehittäminen tarvitsisi uusia tekijöitä. Myös sote-palveluissa on huutava pula osaajista joka tasolla.
Nyt käynnissä olevat ja kaavaillut investoinnit luovat kysyntää esimerkiksi suunnittelu- ja rakennusalan osaamiselle, huolto- ja kunnossapitopalveluiden sekä uudenlaisten energiainnovaatioiden kehittämiselle. Samalla ne luovat tarvetta julkisen sektorin palveluille. Yrityksissä ja julkisellakin sektorilla tarvitaan niin kauppatieteiden maistereita, energiainsinöörejä ja lääkäreitä kuin yrittäjiä, huoltomiehiä ja lähihoitajiakin.
Mitkä ovat ratkaisun avaimet osaaja- ja työvoimapulaan? Helpoin tie on kouluttaa yritysten ja julkisen sektorin tarpeisiin tänne jo sitoutuneita ihmisiä.
Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan tulee yhdistää voimat koulutuksen kehittämiseksi siten, että alueen nuoret löytävät yliopisto-, ammattikorkeakoulu- tai toisen asteen koulutuspaikan täältä. Unohtaa ei sovi jo työelämässä olevien ihmisten lisä- ja jatkokouluttamista, tänään etäyhteydet mahdollistavat joustavasti ammattimiehen tai -naisen osaamisen päivittämisen rakentajasta insinööriksi tai lähihoitajasta terveystieteiden maisteriksi.
Yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja toisen asteen oppilaitosten sekä yritysten ja työpaikkojen välistä yhteyttä on tiivistettävä ja yhteistyötä lisättävä. Kun teorian ja opitun soveltamista pääsee tekemään arjen työssä, ihmisen osaaminen vahvistuu. Oppisopimuskoulutus on eräs hyvä väylä nuorelle ammattiin. Myös yrittäjyyskasvatus tai yrittäjyys elämänurana tulee ottaa osaksi jokaisen koulutusasteen opinto-ohjelmaa. Suomi tarvitsee asiantuntijoiden ja työosaajien lisäksi innovatiivisia ja rohkeita yrittäjiä, joten koulutuksen kautta luodaan tällekin polulle eväitä.
Seuraavalla eduskuntavaalikaudella tarvitaan vahvaa edunvalvontaa näitten päämäärien toteuttamiseksi. Yhteistyöllä ja yksituumaisuudella pystymme säilyttämään maakuntien kehityksen nousu-uralla ja houkuttelemaan uusia investointeja kansainvälisiltäkin kentiltä sekä turvaamaan yritysten ja työpaikkojen säilymisen, ja sitä kautta maakuntien elinvoiman ja palvelut. Rakennetaan yhdessä tulevaisuutta.
Lasse Hautala
kansanedustajaehdokas (kesk.)
Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen hallituksen puheenjohtaja
