Fuusioenergia – kohti rajatonta energiaa vuonna 2050? Fuusioenergian viimeaikaiset edistysaskeleet herättävät toiveita kaupallisen fuusioenergian saavutettavuudesta jo lähivuosikymmeninä. Fuusioreaktiolla on jo tuotettu enemmän energiaa kuin siihen kului. Lisäksi ennätyksiä plasman kestosta ja lämpötilasta rikotaan joka vuosi. Nykyinen plasman säilymisen ennätys fuusioreaktiossa … Läs mera >
Vaikka rikastuminen vain harvoin liittyy tieteeseen, tutkimukseen tai teknologian kehittämiseen on kuitenkin mielenkiintoista nähdä miten rikkaus nykyään palkitsee myös nousevia naisia. Miesten puolellahan on selvää että teknologian soveltaminen on rikastuttanut monet: Elon Musk, Bill Gates, Jeff Bezos, Steve Jobs jne. … Läs mera >
V2G tulee sanoista ”vehicle to grid”. Se tarkoittaa tilannetta, jossa sähköautosta voidaan siirtää energiaa takaisin sähköverkkoon. Verkkoon, tai lataukseen, kytketyt autot toimisivat siis energiavarastoina. V1G puolestaan tarkoittaa ”vehicle-on-grid” eli älylatausta, missä energia ei virtaa ajoneuvosta takaisin verkkoon, vaan ajoneuvo ainoastaan … Läs mera >
Ringmärkningen av fåglar, både ungar och fullvuxna, har i över 100 år varit en resultatrik vetenskapsgren inom den biologiska forskningen för att kartlägga fåglarnas flyttningsvägar, rastplatser, dödlighet, ålder och ortstrohet. Samtidigt har ringmärkningen i kombination med regelbundna inventeringar gett värdefull … Läs mera >
Tekoäly valtaa alaa viikottain ja mullistaa tapamme tehdä työtä, johtaa, opiskella, kuluttaa ja myös viihdyttää. Nyt Suno on julkaissut alustan jolla voit luoda musiikkia ja viihdettä vaikka et osaa soittaa. Voit luoda ”hengen voimalla” . Et tarvitse instrumentteja etkä tarvitse … Läs mera >
Millainen kokemus olisi virtuaalinen ympäristö, joka reagoisi ja muokkautuisi kehosi tuottamien biologisten vihjeiden mukaan? Millaisia hyötyjä siitä voisi olla? Bioresponsiivinen VR on virtuaalitodellisuuden kehitysaskel, jossa kokemus muokkautuu dynaamisesti ja reaaliajassa käyttäjälleen sopivaksi. Siinä hyödynnetään VR-lasien ja -ohjaimien lisäksi antureita, jotka … Läs mera >
Det finns 240 häckande fågelarter i Finland, allt från vanliga och välkända arter som bofink, björktrast och sångsvan till fåtaliga och föga kända arter som blåstjärt, ringtrast och salskrake. Antalet häckande fåglar pendlar mellan 40 miljoner och 58 miljoner par … Läs mera >
Aasia rynnii tekoälyssä Vielä kaksikymmentä vuotta sitten naureskeltiin Euroopassa made in China tai Made in Intia. Kuitenkin samaan aikaan siellä jo tuotettiin (Kiina) IPhone mobiilit joita ei Euroopassa tai USA:ssa kyetä valmistamaan. Nyt on tapana puhua halveksuvasti että he vain kopioivat … Läs mera >
Akut ovat nyky-yhteiskunnassa välttämättömiä – niitä käytetään laitteissa pienistä suuriin. Viime aikoina huomio on kiinnittynyt natriumioniakkuja eli suola-akkuja kohtaan, jotka tarjoavat edullisen, turvallisen ja ympäristöystävällisen vaihtoehdon perinteisille litiumioniakuille. Suola-akut ovat rakenteeltaan ja toimintaperiaatteeltaan samankaltaisia kuin litiumioniakut, mutta käyttävät pääkomponenttinaan natriumia, … Läs mera >
Hemma på gården har vi två stjärtlösa fåglar som emellanåt besöker fågelmatningen. De båda fåglarna, en fasantupp och en skata, ser märkliga ut då de kommer till gården för att äta. Ja, det ser direkt opassande ut. Så skall inte … Läs mera >
Samaan aikaan, kun keskustelu käyttövoimista, autojen kantamasta ja valmistuksen ympäristövaikutuksista käy kuumana keskustelupalstoilla täyssähköautot kasvattavat myyntiään. Sähköautoja ostavat Suomessa suhteessa eniten 30–50-vuotiaat. Niiden osuus uusien autojen rekisteröinneistä oli viime vuonna noin 34 prosenttia (Autoalan tiedotuskeskus 11.1.2024). Lataushybridit mukaan lukien osuus … Läs mera >
